Kuusamotalon 30-vuotisjuhlia vietettiin lauantaina 4.1.2026 lämminhenkisessä tunnelmassa. Pyöreiden kunniaksi myös ulkona pakkaslukemat lähenteli 30 astetta. Päivän aikana talossa vieraili noin 700 kävijää ja juhla kokosi yhteen kuusamolaisia, koillismaalaisia ja paikkakunnalla vierailevia ihmisiä juhlistamaan kolmea vuosikymmentä kulttuuria, kohtaamisia ja yhteisiä elämyksiä.
Juhlapäivä rakentui monipuolisesta ohjelmasta, jossa korostuivat paikallinen kulttuuri-identiteetti ja osaaminen sekä yhdessä tekeminen. Kuusamotalo täyttyi musiikista, taiteesta, tanssista, puheenvuoroista ja iloisesta puheensorinasta, juuri niistä elementeistä, joista talon merkitys Kuusamon kulttuurielämälle on syntynyt.
Päivä käynnistyi perheille suunnatulla ohjelmalla, kun Oulankasalissa laulettiin ja leikittiin yhdessä tuttujen lastenlaulujen merkeissä. Kahvila Kuksassa oli mehu- ja keksitarjoilu ja pienimmät juhlavieraista saivat aloittaa päivän kulttuurijuhlan omalla tavallaan.
Varsinainen juhlaohjelma iltapäivällä kokosi Oulankasaliin runsaasti väkeä. Ohjelmassa nähtiin ja kuultiin muun muassa Kuusamon senioritanssijoiden Kitkavalssi, musiikkiesityksiä Kuusamon musiikkiopiston oppilaiden sekä Anna Lindholm-Ordazin ja Claudio Ordazin esittäminä sekä Lauluyhtye Soiosin sovitus ”Kuusamoon” kappaleesta. Juhlapuheen piti kirjailija Minna Rytisalo, ja yleisö pääsi palaamaan yhteisiin muistoihin Kuusamotalolta videoesityksen kautta. ”Pohjoista voimaa” -videoteos muistutti luonnon ja kulttuurin vahvasta suhteesta paikkakunnalla. Video on Hannu Hautalan, Kepa Salmirinteen & Osku Tuomisen käsialaa vuodelta 2018.
Erityistä juhlapäivässä oli se, miten vahvasti yhteisöllisyys näkyi päivässä. Sukuseurat esittelivät vuoden 2026 osallistavaa toimintaansa ja tulevaa ohjelmaa, ja puheenvuoroissa nousi esiin kulttuurin merkitys osana paikallista identiteettiä ja jatkuvuutta.
Iltapäivän edetessä juhla jatkui Kuusamotalon eri tiloissa. Aulassa tanssittiin Tukkijätkien, Kuusamon Harmonikkakerhon ja Taiga-Pelimannien tahdissa, gallerioissa avattiin näyttelyitä ja taiteilijat olivat tavattavissa. Utu-galleriassa esillä ollut Jieggâm-Kidká ja Maačeälgge -näyttely toi esiin metsäsaamelaisen hengenmaiseman ja Kaamosgalleriassa nähtiin posiolaisen kuvataiteilija Olli Moision runsasta ja monipuolista tuotantoa vuosien varrelta. Kahvila Kuksa palveli juhlavieraita pitkälle iltaan. Päivän erikoisuutena oli ”Kitkan viisas”-drinkki ja kahvin kanssa nautittiin kuusamolaisittain kampanisua.
Illan kruunasi Anssi Kelan konsertti Nummelasta Kuusamoon. Konsertti oli osa maksullista ohjelmaa ja toi Kuusamotaloon runsaasti yleisöä. Esityksen lopuksi paljastui mielenkiintoinen yksityiskohta illan esiintyjästä, nimittäin Anssi Kelan kuusamolaiset sukujuuret, jotka ulottuvat Kuusamoon kahdeksan sukupolven takaa: esi-isä Beng Danielinpoika Kela (Pentti Kela) toimi Kuusamon seurakunnan lukkarina vuonna 1731-1745. Kelan sukujuuret huomioitiin esityksen lopuksi Kelan sukuseuran ja Suku on kulttuuria -hankkeen toimesta sukutaululla ja sukuselvityksellä.
Juhlapäivä teki näkyväksi sen, miten kulttuuri ja taide sitovat yhteen ihmisiä, sukupolvia ja muistoja. Kulttuuri ja taide rakentavat paikallista identiteettiä, mutta niiden merkitys ulottuu myös yksittäistä paikkaa laajemmalle. Ne luovat yhteyksiä, vahvistavat osallisuutta ja tekevät näkyväksi sen, mikä muuten jäisi sanomatta. Kolmenkymmenen vuoden jälkeen Kuusamotalo on yhä osoitus siitä, että kulttuuri ja taide ovat keskeinen osa paikallista identiteettiä ja yhteisön elinvoimaa.
Kuusamotalon juhlavuosi jatkuu yhteisöllisen juhlan siivittämänä täynnä kulttuuria!
